ETUSIVU

 
 

 

Vaasalaiset oppilaitokset Yrkeshögskolan Novia, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkesakademin i Österbotten ovat vuosina 2010–2022 toteuttaneet yhdessä Åbo Akademin kanssa useita happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen liittyviä projekteja, joista kerrotaan näillä sivuilla. Oppilaitosten henkilökunnan lisäksi asiantuntijat ProAgria/Österbottens Svenska Lantbrukssällskap neuvontaorganisaatiosta ovat huolehtineet projekteissa käytetyn koekentän suunnittelusta, rakennuttamisesta sekä ylläpidosta. Mikrobiologinen työskentely on tapahtunut yhteistyössä ruotsalaisen Linné-yliopiston kanssa.

Happamat sulfaattimaat ovat syynä vesistöjen heikkoon tilaan

Vanhaa merenpohjaa olevat viljelymaat sisältävät runsaasti muinaismerestä peräisin olevaa rikkiä, joka on vuosituhansien kuluessa hapettomissa oloissa muuntunut sulfidimuotoon. Maanviljely edellyttää maiden ojittamista ja kuivaamista, jolloin ilman happi pääsee reagoimaan sulfidien kanssa ja reaktiotuotteena syntyy rikkihappoa, joka päätyy valumavesiin. Happamat valumavedet liuottavat maan mineraaleista metalleja vieden ne mukanaan vastaanottaviin vesistöihin. Rannikonläheiset happamat sulfaattimaat ovatkin pääasiallisin syy vesistöjen happamoitumiseen ja korkeisiin metallipitoisuuksiin, joilla on haitallisia vaikutuksia kaloihin ja muihin vesieliöihin.

Uusi käsittelymenetelmä

Vuosina 2010–2018 toteutetuissa PRECIKEM- (Kemiallinen täsmäkäsittely haponmuodostuksen estämiseksi happamilla sulfaattimailla) ja PRECIKEM ll -projekteissa (Kemiallinen täsmäkäsittely happamilla sulfaattimailla harjoitetun maatalouden vesistöpäästöjen hallitsemiseksi) on kehitetty uusi innovatiivinen menetelmä sulfidimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi säätösalaojitetuilla pelloilla. Altakasteluveteen lisätään hienojakoista kalkkikiveä (enimmäkseen kalsiumkarbonaattia, CaCO3), ja näin muodostunut suspensio pumpataan olemassa olevia salaojaputkia pitkin juuri siihen maakerrokseen, jossa hapettuminen, haponmuodostus ja metallien liukeneminen tapahtuu. Tämän ansiosta pH-arvo nousee ja happamien metallipitoisten valumavesien muodostuminen vähenee.

Kahdessa projektissa Happamuuden ja metallien päästöt happamilta sulfaattimailta – nopea menetelmä uusien kemiallisten käsittelyjen arviointiin (2016) ja Happamien sulfaattimaiden metallipitoisten valumavesien ympäristövaikutusten vähentäminen kemiallisin ja mikrobiologisin menetelmin (2017–2019) tehtiin pienen mittakaavan laboratoriokokeita eri käsittelyjen kemiallisten ja mikrobiologisten vaikutusten selvittämiseksi. Jälkimmäisessä projektissa karakterisoitiin myös sulfaattimaiden eri kerrosten (hapan sulfaattimaa, siirtymäkerros, sulfidisavikerros) mikrobiyhteisöjä yhteistyössä amerikkalaisen tutkimuslaitoksen, U.S. Joint Genome Institute, kanssa sen ohjelmassa Small-scale Metagenomes and Metatranscriptomes.

Vuosina 2019–2022 toteutetussa ProPRECIKEM-projektissa (Kestävästi tuottavaan viljelyyn PRECIKEM-menetelmällä) on tehty pienimuotoisia viljelykokeita sekä kehitetty tekniikkaa käsittelysuspension valmistamiseksi sekä pumppaamiseksi ja siten edistetty menetelmän käyttöönottoa käytännön maataloudessa. Tavoitteena on, että happamia sulfaattimaita voidaan tulevaisuudessakin viljellä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

 

YHTEYSTIEDOT

YRKESHÖGSKOLAN NOVIA
Sten Engblom

(tutkimuspäällikkö)
sten.engblom@novia.fi
+358 503402732

Eva Högfors-Rönnholm